
Tuloksista on nähtävissä monia positiivisia yllätyksiä. Tavallisesti pelaamista pidetään hyvin miesvaltaisena harrastuksena, mutta tutkimuksen mukaan Suomessa naisia on 49 % kaikista pelaajista. Asenteiden muutoksista kertoo myös se, että vanhemmat suhtautuvat pelaamiseen positiivisemmin - 52 prosenttia aikuisista pelaa pelejä lastensa kanssa ja 62 prosenttia uskoo niiden opettavan tai kehittävän lastensa taitoja.
Yli puolet pelaajista on vähintään 34-vuotiaita. Alle 20-vuotiaat edustavat vain kahdeksaa prosenttia kaikista, mikä johtunee siitä, että peleihin on laskettu mukaan kännykkä- ja selainpelitkin. Kaikista suomalaisista Internetin käyttäjistä jopa 60 prosenttia kertoo pelanneensa jotain viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs pelaa viikoittain. Pelaajista 5 % kertoo pelaavansa ilmaisia nettimoninpelejä ja 9 % maksullisia. Yhteensä verkossa pelaa jo 79 prosenttia kaikista pelaajista. Mobiilipelien kohdalla vain joka kolmas suostuu maksamaan siitä.
Käytetyin alusta on kannettava tietokone 30 % suosiolla. PC:tä käyttää 24 prosenttia, PS3:a 9 prosenttia ja Xbox 360:tä 4 prosenttia.
Pelaamista perustellaan sen viihdyttävyydellä, hauskuudella ja sitä pidetään keinona paeta todellisuutta.
PEGI-ikärajamerkinnät olivat tuttuja 63 prosentille vastanneista. 89 % piti niitä hyödyllisinä, ja 75 % mielestä merkintöjen käyttöä tulisi laajentaa mobiili- ja selainpeleihin.
"Olemme iloisia saadessamme tuloksia laajalti ympäri Eurooppaa ja voimme verrata Suomen tilannetta muuhun Eurooppaan. Tulokset kertovat selkeästi kuinka peleistä ja pelaamisesta on tullut iso osa viihdekulttuuria", kommentoi Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry:n toiminnanjohtaja Thomas Westerberg. "Se myös kertoo oivallisesti pelien saatavuudesta eri laitteille ja alustoille viimeisten vuosien aikana. On erittäin myönteistä, että yli puolet ihmisistä tunnistaa PEGI-ikämerkinnät ja että suurin osa kokee ne helpoiksi ja hyödyllisiksi."
Suomen osalta tutkimusraportin kokonaisuudessaan voi lukea ISFE:n sivuilta. Raportteja on myös muiden maiden tuloksista.
MAINOS
MAINOS
1
14.12.2012 15:48
#1
Team: «AI»
14.12.2012 16:49
#2
Ois kiva nähdä sama kysely vähän isommalla otannalla... Suurinpiirtein uskottavan tuntuiset lukemat, mutta silti tuo otanta on melko pieni että uskaltais tehä valtiokohtaisia yleistyksiä.
14.12.2012 19:11
#3
Team: Hunis.
14.12.2012 21:09
#4
Suurin ns. nais pelaajista pelaavat facebookissa joten en laskisi heitä mukaan
Mikset? Eikö ne ole pelejä?
15.12.2012 01:52
#5
Suurin ns. nais pelaajista pelaavat facebookissa joten en laskisi heitä mukaan
Mikset? Eikö ne ole pelejä?
"Video games in Europe"
En nyt laskisi mitään zuma blitziä ekojen joukkoon videopeliksi. Tuntuu vähän kaukaa haetulta tuo lukema.
15.12.2012 14:07
#6
15.12.2012 14:48
#7
Itse lasken pelaajiksi ne jotka ovat valmiita maksamaan harrastuksestaan jotakin. Siis ostamaan pelejä, ja laitteistoa joka jaksaa niitä pyörittää. Jälleen kerran täysin vääristynyt tutkimus jossa Pasianssia lounastauolla pelaavat sihteeritkin lasketaan pelaajiksi.
Ongelmana lienee se, että rajanveto kaikissa muissa tapauksissa on selvästi hankalampi. Jos käytettäisiin tuota ehdottamaasi tapaa, niin ratkaistavana olisi useita vaikeita kysymyksiä. Lasketaanko omalla 600 euron älypuhelimellaan ilmaista, mutta mainoksia täynnä olevaa Angry Birdsiä pelaava nainen pelaajaksi? Tai työpaikan läppärillä kahvitauolla ilmaista PlanetSide 2:ta vääntävä nuori mies?
Minun silmissä molemmat on pelaajia, ainakin enemmän kuin kerran kuudessa kuukaudessa Facebookissa Farmvillen pariin eksyvä yh-mamma. Mutta mites sitten, kun kyseinen mamma on hankkinut Farmvilleen oikealla rahalla bonuksia paikkaamaan vähäistä peliaikaa? Aika paha, vai mitä.
Senpä takia pelaaja = kuka tahansa, joka kokee jotain pelanneensa. Oli se sitten viisi minuuttia jänishyppelyä selaimessa kerran kuussa tai 16 tunnin päivittäinen hardcore-sessio WoWissa.
Jatkokysymyksillä selvitetään, että minkä tason pelaaja on kyseessä.
15.12.2012 16:55
#8
15.12.2012 17:21
#9
Jos minkäänlaisia kriteereitä ei aseteta niin tutkimus on merkityksetön, koska kaikki ovat joskus pelanneet jotakin (ehkä vanhuksia lukuunottamatta), joten pelaajien keski-ikä olisi sitten yhtä kuin aktiiviväestön keski-ikä. Jonkinlaista rajanvetoa olisi pakko tehdä, mutta se on vaikeaa. Siksi herääkin kysymys miksi tällaisia tutkimuksia tehdään.
Onhan tuossa rajanvetona, että on pelannut jotain viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus ei ollut selvittää pelaajien määrää, vaan sosiaalisen sisällön merkitystä.
1